Blogiarkistot

Shinpan – shiain korkein oikeus

Suomalaisessa lainsäädännössä korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on ennakkopäätösten antaminen. Näillä ennakkopäätöksillä ohjataan muuta lainkäyttöä. Onko kendon shiain tuomarin rooli jollain tapaa rinnastettavissa korkeimman oikeuden tuomareihin? Onko tuomarien rooli kendon kilpailuissakin luoda ennakkopäätöksiä siitä, mikä on sopivaa käytöstä ja mikä täyttää pisteen kriteerit ja mihin suuntaan kendoa kehitetään, vai onko shinpanin rooli olla ottelun seuraaja ja sääntökirjan ohjeiden toteutusta valvova henkilö?

Ensimmäinen vaikeus siinä että shinpan tyytyisi vain lukemaan ohjekirjaa ja toimimaan sen puitteissa on siinä, että ohjekirja on monilta kohdin puutteellinen ja epämääräinen. Toinen on se, että koska säännöt ovat sellaiset että ne antavat monenlaista pelivaraa siinä, mikä on ”riittävää” ja mikä on ”sopivaa” oppivat ottelijat koko ajan venyttämään näitä sääntöjä itselleen edullisella tavalla.

Tuomarointi harjoitus

Tuomarointi harjoitus

Kilpailusäännöissä ei käytetä sanaa ippon, vaan yuko-datotsu kuvaamaan pisteen arvoista lyöntiä. Mutta toisen kappaleen kahdennessatoista artiklassa sanotaan: yuko-datotsu on tarkka lyönti tai pisto vastustajan varusteiden lyöntikohteeseen, shinain lyöntialueella, vahvalla hengellä ja oikeassa asennossa ja sitä seuraa zanshin. Eli, mitä siis vaaditaan? Osut miekan oikealla osalla, oikeaan kohteeseen ja sinulla on vahva henki. Mikä on oikea asento ja mikä on lyönninjälkeinen zanshin ovat jo hyvin tulkinnanvaraisia asioita. Jos katsoo viime MM-kisojen otteluita ja tulevien EM-kisojen matseja Saksasta, huomaa että nämä kaksi ovat aikalailla velipuolen asemassa pistettä tehtäessä. Periaatteessa riittää, että räpäyttää jonkinlaisen osuman vastustajan varusteisiin. Mitä ei vaadita on esimerkiksi ken-tai-icchiä, jossa jalka ja miekka osuisivat samaan aikaan. Jalka voi olla vaikka vastustajan mahan edessä kun miekka osuu päähän. Onko tämä hyvä asia kendon kehittymisen kannalta? Samoin vartalon asento osuman jälkeen voi olla vaikka mitä.

Haluamatta luoda mitään kansallisia stereotypioita, voisi ehkä sanoa että Italialaiset ovat kehittäneet omanlaisensa kilpailullisesti tehokkaan tyylin tehdä kendoa. Ja mikä ettei, kilpailuissa niin EM- kuin MM-kisojen tasolla on tulosta syntynyt. Mutta enimmäkseen Italian maajoukkueen tekeminen ei tyyliä etsi. Tunnetta ja tsemppiä kyllä riittää vaikka muille jaettavaksi, mutta tekninen osaaminen on monella maajoukkueen henkilölläkin yllättävän matalalla tasolla.

Asia mikä sai itseni haluamaan kilpauran lopettamista oli ottelijoiden ikävä tapa pyrkiä tuhoamaan tuo yuko-datotsun viimeinen osa, eli zanshin. Kun lähes joka toisessa ottelussa oman men lyönnin jälkeen vastustaja löi poikittaisella shinailla joko meniin tai rintaan, pyrkiessään kaatamaan minut lyöntini jälkeen, en tuntenut otteluita monasti turvallisiksi. Olen sentään aika jässikkä ja kertaakaan en kaatunut, mutta silti vastapalloon tehty isku shinain kahvalla ei tunnu mukavalta. Viime MM-kisoja katsellessa näistä tilanteista kertyi vääntynyt nilkka, sijoiltaan mennyt olkapää ja yksi ehkä pienen aivotärähdyksen saanut Latvialainen, joka kun viimein lattialta ylös pääsi, unohti ottaa shinainsa mukaan. Tämä ”onneksi” on kuitenkin lähes ainoastaan miesten kendon ongelma.

MM-kisat Novarassa

MM-kisat Novarassa

Tarvitaan kuitenkin ehkä jokin vakavampi vamma ennenkuin tähän puututaan kunnolla. Kun joku viimein tulee kisoissa kunnolla niskoilleen alas tai saa iskusta niskavamman, aletaan tähänkin ehkä oikeasti puuttua.

Kentällä ollessaan, kaikki tuomarit varmasti tekevät parhaansa. Kukaan ei yritä katsoa muualle ja ole välittämättä shiain kulusta, joskin silloin tällöin tietyt kansalliset kysymykset, kuten saako Japanilaisen vastustajalle liputtaa pistettä, tulevat mukaan kun tuomaroidaan erittäin tärkeitä ja vaikeita otteluja. Mutta on mielestäni kuitenkin tuomareiden tehtävä tehdä otteluista parempia. On turha sanoa, että ottelijoiden taso on heikentynyt, tai valittaa ottelijoiden lyönneistä ja niiden puitteista, jollei niiden paranemista vaadita. Niin kauan kuin pisteitä annetaan pelkistä osumista shinailla, tulee vartalonkäytön taso laskemaan. Niin kauan kuin ottelijoiden annetaan pelata aikaa, tulevat ottelijat sitä tekemään ja niin kauan kuin ylimääräinen voimankäyttö sallitaan, sitä myös enenevissä määrin käytetään. Jos me kaikki tuomareina ollessamme vaatisimme ottelijoilta parempaa tasoa, taso saattaisi noustakin. Niin kauan kuin tämä tason parantaminen tapahtuu vain hienoissa puheissa seminaareissa ja kokouksissa, mutta ei kentällä niin….näillä mennään.

Mainokset
kendoinfo.net

Kendo information from Geoff

dillonlin.net

Porin kendoseuran tarinoita

kenshi247.net/blog

Just another WordPress.com site