Blogiarkistot

Ashisabaki, jalkatyö (ja sen vaikeus) II

Ensimmäinen kirjoitukseni tähän blogiin koski jalkatyötä. Tuosta kirjoituksesta on nyt noin seitsemän kuukautta ja sinä aikana on tapahtunut paljon asioita, jotka ovat tuoneet jalkatyötä ajankohtaiseksi, tai oikeammin, vielä entistä ajankohtaisemmaksi – jalkatyö kun nyt on aina kaikessa mukana.

Ensinnäkin vanha dojo on purettu (vielä on tavaraa siirtämättä tosin) ja uutta on alettu rakentamaan, talkoita siis piisaa. Rakennusvaiheen ajaksi olemme joutuneet siirtymään vanhan dojon kendoon optimaaliselta, jousitetulta ja mukavan luistavalta lattialta julkisiin tiloihin. Tämä on pakottanut muuttamaan jalkatyötäni, sillä esimerkiksi jotkin koulujen liikuntasalit ovat todella ”tahmean” tuntuisia ja eteneminen on oman salin lattiaan verrattuna todella tuskaista. Oman salin lattiaan tottuneelle aiheutti muualle siirtyminen aluksi jalkaongelmia, sillä toisessa ”evakkotreenipaikoista” lattian ja jalanpohjan välinen kitka on aivan eri tasolla. Ja ennen kuin kukaan ehtii sanomaan, että treenataanhan leireilläkin oudoilla lattioilla, niin mainittakoon että kyseessä oleva lattia on poikkeuksellisen ”tahmea” muihin koulusaleihin verrattuna ja että ongelmat eivät esiintyneet yhden tai kahden treenin, vaan useamman viikon treenaamisen jälkeen. Kivana lisänä tietysti koulusalien lattiasta löytyvät miljoona metallikiekkoa. Tobikomi mokomaan tuntui jalassa oikeinkin mukavalta. Omaa salia alkaa olla ikävä.

Itseäni kauemman treenanneilla ei tunnu olevan ongelmia ”tahmalattian” kanssa. Tämäkin osaltaan kertoo siitä että minulla on jalkatyössäni vielä paljon opittavaa jäljellä. Sittemmin olen kuitenkin saanut jätettyä jalkaongelmat taakseni (tai ainakin ne ovat vähentyneet), jopa tällä parjaamallani erityistahmealla lattialla, yksinkertaisesti lyhentämällä askellusta. Toisaalta, viimeksi kun sanoin ettei ole ollut mitään jalkaongelmia pitkään aikaan, heti seuraavissa treeneissä lähti jalanpohjasta kovettuma repeämään irti. Nuo kovettumat ihossa kannattaisi varmaan hoitaa.

Toinen seikka, joka on tuonut jalkatyötä ajankohtaiseksi on käynnissä oleva peruskurssi. Peruskurssillahan jalkatyö on mitä oleellisimmassa osassa, sillä kaikki tekeminen perustuu siihen. Peruskurssitreeneissä pyrin aina itse keskittymään erityisesti tiettyihin asioihin, yleensä ne liittyvät jalkatyöhön. Näin saa myös parannettua keskittymistä koko harjoitukseen, kun oikeasti keskittyy siihen mitä tekee ja miten tekee. Vaikkei peruskurssilaisen kanssa välttämättä voi tehdä täydellä nopeudella, voi silti tehdä terävästi ja kunnolla. Niinpä yritän keskittyä niihin samoihin asioihin kuin peruskurssilaisetkin, vasemman jalan toiminta, kamae, tobikomi… Peruselementteihin siis, sillä niissä on aina varaa tulla paremmaksi. Tästä blogista löytyy jo juttu joka käsittelee peruskurssin hyötyjä kauemmin treenanneillekin, joten en lähde niitä käsittelemään tämän tarkemmin.

Kolmas seikka joka vaikutti tämän kirjoituksen syntyyn on Kyu Cup 2012 (tapahtumapaikan lattia oli muuten mielestäni aika hyvä). Menestys oli hyvää, mutta videolta näkee armottomasti oman jalkatyönsä heikkoudet. Näitä heikkouksia näen itse ainakin kolme. Vasen jalka tulee usein lähes oikean rinnalle, monesti askeleet ovat pitkiä ja hitaita ja tietyissä tilanteissa otan tarpeettoman pitkän tobikomin. Kun vasen jalka on työntänyt oikeaa eteenpäin, muttei ole vielä seurannut perässä omalle paikalleen, on asento sellainen josta ei voi lähteä mihinkään suuntaan. Tässä ”aukinaisessa” asennossa vietetty aika pitäisi pystyä minimoimaan. Se onnistuu terävien askelien avulla, jolloin voi olla jatkuvasti valmiina toimimaan. Näiden kolmen korjaamiseen olen yrittänyt keskittyä kisojen jälkeen.

Ja kun lääke sekä jalkaongelmiin, että liian pitkiin askeliin on askeleen lyhentäminen, voisin kuvitella että tässä on askel (pun intended) oikeaan suuntaan.

Nyt sitä pitää vaan treenata – ja tähän on hyvä mahdollisuus peruskurssitreeneissä. Juuri viime kerralla peruskurssilla pidettiin oikein kunnon jalkatyöharjoitus josta oli varmasti hyötyä myös hieman kauemmin harjoitelleille. Itse ainakin yritin pitää mainitsemiani kolmea seikkaa mielessä tuon treenin aikana.

Mainokset
kendoinfo.net

Kendo information from Geoff

dillonlin.net

Porin kendoseuran tarinoita

kenshi247.net/blog

Just another WordPress.com site