Jännittää

Edellisen kirjoitukseni lopulla pohdin rentouden merkitystä. Jatkan nyt vähän siihen liittyen jännityksestä, löpisen myös perjantain treeneistä ja sunnuntaina pidetystä graduoinnista (omalta osaltani).

(Seuraava teksti on kirjoitettu ovelasti kahdessa osassa, ensimmäinen osa lauantaina 28.4. ja toinen graduoinnin jälkeen sunnuntaina 29.4)

Osa 1

Perjantaisissa treeneissä käytiin tulevaa graduointia läpi, tehtiin samat asiat mitä sunnuntaina tullaan kysymään, vieläpä graduoinnin-omaisesti, eräänlainen kenraaliharjoitus siis.

Tekniikka meni, sanoisinko ”ihan kivasti”, ei erityisen huonosti tai erityisen hyvin. Ongelmana oli jännitys. Jännitin aivan käsittämättömästi, sen oikein huomasi lihaksissa. Tästä johtuen olin kirikaeshin jälkeen jo aivan puhki, kyllä, yhden men-kirikaeshin jälkeen. Uchikomissa taisi mennä kaksi ensimmäistä lyöntiä jotenkuten, sen jälkeen loput todella kankeasti – happi loppui, lihakset olivat jumissa ja rentous kadoksissa. Hapen loppuminen kyllä ihmetytti, normaalisti kun pystyy uchikomissa helposti tekemään 3-4 lyöntiä ensimmäisellä hengityksellä, nyt onnistui 2. Lihasten jännitys lienee tässäkin syypäänä.

Palautteessa sanottiin suorituksen olleen sellainen noin 70% normaalista suorituksesta. Tämä pisti miettimään, että kumpi sitten onkaan se oikea tasoni? Alisuoritinko nyt, vai ylisuoritanko ”normaaleissa” treeniolosuhteissa? Tämä aihe vaatisi ihan oman kirjoituksensa, joten en puutu siihen sen enempää.

Miksi sitten jännitin? En tiedä. Ympärillä oli pelkkiä tuttuja treenikavereita ja tekniikat vanhoja tuttuja. Ei mitään syytä jännittää. Vielä kun pesäpalloa pelatessani pelinjohtajani piti minua pelaajana jonka ”pää ei jäädy” tiukoissakaan tilanteissa ja RUK:ssa sain kehuja päätöksenteosta paineen alla, tuntuu moinen jännittäminen todella oudolta.

Treenien loppuaika treenattiin ”normaalisti” samoja asioita ja homma alkoi taas sujua.

Osa 2

Olin graduointivuorossa viimeisenä, olin myös ainoa kyseistä arvoa suorittava. Muiden suorituksia katsellessa sai hieman ajatuksia pois tulevasta omasta osuudesta. Siinä oli myös aikaa tarkastaa omat varusteet (varusteiden säätäminen, tarkastaminen ja muu niiden kanssa nysvääminen on minulle tapa keskittyä, niin kendossa kuin monissa muissakin asioissa). Pian edellinen ryhmä olikin valmis ja minut kutsuttiinkin eteen. Jännitys alkoi tiivistyä, mutta onnekseni huomasin olevani kuitenkin huomattavasti rennompi kuin kaksi päivää aikaisemmin. Ehkäpä tästä tulee sittenkin jotain.

Kamae-to… Siitä se alkaa…

Paria minuuttia myöhemmin se oli sitten ohi. Paikallani istuskellessa, odottaessani omaa palautevuoroani kävin mielessäni läpi suoritustani. Kirikaeshi meni mielestäni hyvin, muuten en sitten ollutkaan niin tyytyväinen suoritukseeni, vaikkakin se oli kyllä parempi kuin perjantainen superjännityskenraali. Ja ei muuta kun raadin eteen mars.

Palaute oli yllättävää. Se oli huomattavasti parempi kuin osasin odottaa. Huomautettavaa toki oli, mutta paljon vähemmän kuin odotin. Erityisesti yllätti silti palautteen positiivisen osuuden määrä. Graduointitilaisuuden jälkeen eräs raatiin kuulunut mainitsi, että monesti kokelaat tuntevat suoriutuneensa huonommin kuin todellisuudessa suoriutuivatkaan. Näin tässä taisi juuri käydä. Joka tapauksessa, nyt sitä sitten ollaan taas yhtä kyu:ta korkeammalla ja vieläpä hienolla palautteella. Palautteen tuoma hyvä mieli jatkuu edelleen ja tuo varmasti lisää treenimotivaatiota.

Nyt voisi oikeasti käyttää ilmaisua ”tästä on hyvä jatkaa”.

Mainokset

Posted on 29.4.2012, in Kendo, Yleinen and tagged , . Bookmark the permalink. Jätä kommentti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

kendoinfo.net

Kendo information from Geoff

dillonlin.net

Porin kendoseuran tarinoita

kenshi247.net/blog

Just another WordPress.com site